En meinaa oikein käsittää miten nopeesti kaikki on tapahtunut ja tapahtuu. Eilen kävin allekirjoittamassa vuokrasopimuksen. Se asia on sitte järjestyksessä. Ei tarvii asua kadulla! Kiitos ja ylistys Jumalalle! Muutan virallisesti lokakuussa, mut saan viedä sinne tavaroita pikkuhiljaa jo nyt. Asunto on kaukana keskustasta joten kulkeminen töihin voi olla aika kinkkistä, mut katotaan nyt.

Vuokrarästit on hoidettu kokonaan! Sain maksettua oman osuuteni (just ja just) ja sain sossusta loput rahat "sillä ehdolla, että etsin edullisempaa asuntoa". No, täähän olikin vaan koti. Ehkä siitä uudestakin tulee vielä koti. Sen näkee aikanaan.

Rahaa ei jääny elämiseen eikä ole mitään tietoa koska sitä tulee kun putosin Kela:n sairauspäivärahalle. Se raha on varmaan niin pieni, ettei riitä edes syyskuun vuokraan tässä nykyisessä. Laskuja on taas alkanut tippumaan postiluukusta. Niissä on eräpäivät kuun lopussa. No, katotaan nyt. Just tänään ei jaksa murehtia. Sitäpaitsi seurakuntalaiset on luvannu auttaa.

Siitä asunnosta: Se on kaksio omakotitalon päädyssä; 2 h, kk. Keittokomero on tooosi pieni. Sinne ei mahdu mitään. Tai minä kyllä, muttei mitää muuta. Siellä on liesituuletin sentäs. Makuuhuone on tilava. Kaappitilaa on liian vähän. Olohuone on melko pieni, jos sinne pitää mahtuu ruokapöytäki. En muistanu kattoo lamppujen paikkoja. Saati onks ikkunalautoja.

Alakerrassa on sauna, suihku ja pyykkikone, joita kaikkii saa käyttää. Lisäks tontti on iso ja siihen saa oman kasvimaan. Porkkanoita, persiljaa, tilliä ja salaattia saa sit ihan pihalta! Lisäks siellä on kasvihuone! Unelmat toteutuu! :)

Talossa asuu vanha rouva, joka osoittautu kristityksi! Hänellä on koira, jota saa käyttää lenkillä! Vieressä on lampi, jossa voi uida kesällä! En meinaa käsittää miten upeeta! Kiitos ja kunnia Jumalalle! Halleluja!

Kaikki on tapahtunu viikossa. Jumala on ihmeellinen.

Uskon varassa kulkeminen näköjään kannattaa. Vaiks valitan välillä, silti sisimmässä uskon. Mitä tästä opin on, et uskovan tulee joka päivä luottaa Jumalaan ja kulkea "sokkona" uskon varassa. Sen toteuttaminen on tässä vaikee osa, mut opin koko ajan. Voi niitä, joilla elämä on taloudellisesti helppoo; niiden uskoa koetellaan toisella tavalla.