Kun annoin sille yhdelle rahaa, et ostaa bensaa ja toiselle olin sanonu, et tarviin vessaan lampun kuvun nii ne tuli eilen illalla tähän. Kumpikin oli aivan lärvit. Tyttöystävä kuskina ja näytti kyllästyneeltä. Voisin melkeen lyödä vetoa, ettei olleet ostaneet tytölle ruokaa. No, ne oli ostaneet kyllä mitä pitikin, mut lisäksi viinaa ja siideriä. Rajan yli ei saa tuoda alkoholii päiväkäynnillä nii nämä sankarit päättivät juoda ne pois! Juopot! :P

On ainakin nyt lampun kupu tai pikemminkin kokonaan uus lamppu. Sitä pitää kyllä testata vielä. Maksoi kuulemma kympin. Eihän se paljon oo, mut kun kertyy koko ajan kuluja.  Alkaa tulla kalliiksi tää muuttaminen vaikken oo vielä edes muuttanu. Rahaa ei tuu, mut menot kasvaa koko ajan. Seurakunta avusti satasella ja se on paljon rahaa niiltä. Mut se on vaan pisara meressä. Yritän olla huolehtimatta ja luottaa Jumalaan. Lääkärikin sanoi, ettei sais murehtia yhtään. On vaan vaikea noudattaa neuvoja. Lähinnä siks, etten omassa voimassa siihen pysty vaan tarttee ensin antaa asiat ja huolet Jumalalle ja sit luottaa Pyhään Henkeen. Yleensä onnistun siinä vasta kun en enää muuta jaksa.

Kela:n sairaspäivärahasta tuli päätös. Juhuu, ruhtinaalliset 290 euroo! Pahuksen vuokra on tässä 580, joten... Kävin viemässä maanantaina sossuun toimeentulotukihakemuksen (hirvee sana), mut kuulemma käsittelyjonot on seitsemän päivää. Vuokranmaksun eräpv olis tänään. Tarttee varmaan soittaa niille taas. Huokaus.